Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2324252627281
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
303112345

Subscribe RSS

 TERO
14.03.2009 14:46 | Oskari Katajisto

Koulussa luokallani oli poika nimeltä Tero. Tero oli erilainen. Hänet oli helppo juksata tekemään mitä ihmeellisimpiä asioita. Hän oli avoin kaikille uusille ideoille ja ajatuksille. Koulun välitunnit kuluivat jouhevasti keksiessämme Terolle puuhaa. Pakkasella lämmittelimme inkvisitionäytöksellä, kun Tero painoi vaaleanpunaisen kielensä koulun teräksiseen vesiränniputkeen. Keväthelteillä Tero saatiin poimimaan aamuvarhaisella kastematoja asfaltilta ja popsimaan niitä al dente. Hänet oli myös helppo uskotella että kevään viimeisellä voimistelutunnilla menemme hiihtämään paikallisen jäähallin jääntekokoneen höyläämään lumikasaan. Niin tuli Tero kevätvirsien jo soidessa kouluun sukset olkapäällään ja repussa paljon pitovoiteita loskaista hiihtokeliä silmällä pitäen. Tästä jekutuksesta suivaantuneena hän löi luokkamme lihavinta ja leppoisinta Pekkaa ruokailussa voiveitsellä reiteen. Tero nousi kylmän harkiten pöydästä kohti ruokalan keittiötä. Hän pyysi saada lainaksi terävimmän veitsen mitä emänniltä löytyisi. Emännät eivät terävää veistä Terolle antaneet vaan sanoivat että voiveitsellä täytyy pärjätä. Ja pärjäsihän Tero kammottavan hyvin. Tylppä voiveitsi lyötiin voimalla Pekan kireissä farkuissa pullistelevaan paksuun reiteen joka halkesi kuin nakki mikroaaltouunissa. Verta oli lattialla kuin kauhuelokuvissa. Muistaakseni Pekan vieressä istunut Liisa pyörtyi verilammikkoon. Pakokauhun ja paniikin levitessä tyrmistyneissä mielissämme Tero jatkoi perunoiden kuorimista täysin tyynenä. Se teki etenkin meihin poikiin suuren vaikutuksen. Teroa ei enää kiusattu tuon hurmeisen kohtauksen jälkeen. Hänet otettiin mukaan välituntien eri pallopeleihin ja valittiin joukkueisiin ensimmäisten joukossa jakoa tehdessä. Hänen ei enää tarvinnut kävellä koulumatkaa yksin eikä pelätä talvisin jatkuvia lumipesupeijaisia. Lihava Pekka ja laiha Tero sopivat voiveitsipuukotuksen ja heistä tuli suuret ystävät. Tuo väkivaltainen purkautuminen sai jotenkin meidän silmämme avautumaan. Ymmärsimme kuinka paha olla Terolla oli. Luulen että meidän pilkkaajien ja kiusaajien omatunnot joutuivat aika koetukselle. Yritimme kaikin tavoin saada pitkään jatkuneen alistamisen ja pilkkaamisen anteeksi Terolta. Emme suoraan sitä häneltä anteeksi pyytäneet vaan pidimme häntä mahdollisimman hyvänä. Se oli sellainen sanaton sopimus kiusaajien kesken. Siitä ei koskaan äänen puhuttu koska luulen että häpeän määrä sai meidät mykiksi. Tahdoimme toimia ja näin puhdistaa tahraantuneet pikku sielumme.
Pari vuotta tämän jälkeen vietimme uudenvuodenaattoa poikien kanssa. Tero liittyi porukkaan mukaan. Tiesimme että hänellä oli paljon pommeja. Tero ja hänen isänsä kehuskelivat raketti ja pommivarastoillaan jo viikkoja ennen vuodenvaihtumista. Räjäyttelimme papattimattoja leikkikentällä paria tuntia ennen h-hetkeä kun Teron isä huusi meille parvekkeelta. Hän kaivoi isosta ilotulitesäkistä roomankynttilän ja sytytti sen. Machomaisesti hän ampui tulipalloja taivaalle pidellen roomankynttilää kädessään. Sitten hän liukastui ja horjahti. Tulipallot suuntautuivat ilotulitesäkin suuaukosta sisälle aiheuttaen ikimuistoisen näyn. Teron isä hyppeli tasajalkaa pommien ja rakettien räjähdellessä hänen ympärillään. Parveke muuttui hetkessä Raatteen tieksi. Sadat ilotulitteet räjähtivät infernaalisesti yhtaikaa. Kaikki oli ohi parissa minuutissa. Teron ilme oli tyhjä. Hän katsoi nyyhkyttävää ja järkyttynyttä isäänsä halveksien. Hän poistui kotiinsa sanomatta sanaakaan. Katsoimme pihalta kuinka Tero haki järkyttyneen isänsä pois parvekkeelta kaikkien katseiden alta. Hän sulki oven ja veti verhot ikkunan eteen. Jäi vain savuava parveke. En nähnyt Teroa enää sen jälkeen. Joululoman aikana he muuttivat pois. Missä olet Tero nyt ja mitä sinulle kuuluu? Muistan sinut aina. Meillä kaikilla pitäisi olla oma Teromme. Minulla oli.


 - Oskari Katajisto | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.
|



©2020 oskari - suntuubi.com