Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2324252627281
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
303112345

Subscribe RSS

 TERVEISI TLT JOSTAKIN
16.03.2009 14:39 | Oskari Katajisto

Edessäni aukeaa mystinen ja tyyni järvi. Aurinko on jo noussut korkealle sen päälle vaikka kello on vasta aamukuusi. Rantavedessä lipuu silkkiuikkuperhe äänekkäine poikasineen. Peukalon kokoiset oravan pennut ovat aloittaneet aamutoimensa mökkini välikatossa. Oravaperheellä on monivuotinen pesä mökin rakenteissa. Aluksi kummastelin rapinaa ja rymistelyä. Olin varma että mökissäni riehuu poltergeist tai Bodom järven murhaaja on taas lähtenyt liikkeelle. Peukalon kokoiset ikiliikkujat vipeltävät puissa ja kanervikossa lähes valon nopeudella. Juodessani aamukahvia terassilla ne tekevät ujosti tuttavuutta. Pienet mustikkanenät leijuvat ilmassa kun veijarit tuoksuttavat paahtoleipäni. Pienet ystäväni pomppivat varovasti lähemmäksi ja jaan kristillisesti toisen leivistäni ikiliikkujien kanssa. Säksätellen ja piipittäen ne ahmivat pienen pienillä kätösillään ison leivän hetkessä pömppömasuihinsa. Sen jälkeen ne suorittavat aamupesun rivistönä terassini kaiteella. Näky on henkeäsalpaava.
Tein päätöksen lähteä pois stadin kiireistä ja pintaliitoelämästä koko kesäksi. Otin vastaan työpestin synnyinseudultani etelä-pohjanmaalta. Teen kesäteatteria ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Viime kerran jälkeen vannoin toinen kives kourassani ettei enää koskaan. Moni ihmettelee miksi näyttelijä tekee kovan näytäntökauden jälkeen vielä koko kesälomansa töitä, niin ihmettelen minäkin. Mutta nyt oli pakko myöntyä. Löin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Saan viettää koko kesän kotitanhuvilla ja tavata lapsuuden ystäviä ja sukulaisia. Heitä on tullut nähtyä viime vuosina hävettävän vähän. Toiseksi sain tämän ihanan mökin käyttööni koko kesäksi. Aluksi tuntui pelottavalta jättää helsinki taakseen näinkin pitkäksi aikaa mutta nyt se kaikki tuntuu etäiseltä. Täällä aika ja ihminen pysähtyy. Minuutit tuntuvat pidemmiltä ja täyteläisimmiltä. Korvat ja silmät lepäävät ja rauhoittuvat. Ihminen ikäänkuin vetäytyy takaisin kokonaiseksi, ehjäksi paketiksi.
Mutta kyllä se kaupunkilaisoskari rynnii välillä väkisin esiin. Kun kauden viimeinen Lost tuli televisiosta niin ajoin tuhatta ja sataa teatterilta mökille. Laitoin iltapalan valmiiksi ja puhelimen äänettömälle. Asettauduin mukavasti sohvalle ja liidin Jackin, Katie, Saywerin ja Locken kanssa mystiselle saarelle. Juuri kun tuotantokauden viimeiset ja ratkaisevat minuutit olivat käsillä mökkini pimeni ja tietysti samalla televisio. Juoksin tarkastamaan sulakkeet. Ne olivat kunnossa. Soitin vuokraisännälle että mitä VITTUA! Hän kertoi rauhallisesti että ei mitään hätää. Sähköt ovat menneet poikki koko Kärnänsaaresta. Korjaajat on jo hälytetty. Menee muutama tunti. Jos kylmä tulee niin laita tuli takkaan. Hyvät yöt. Hyvät yöt MY ASS! Oskari tunsi olevansa tuolloin todella LOST!


 - Oskari Katajisto | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.
|



©2020 oskari - suntuubi.com